Meksikolaisohjaaja Arturo Ripstein (s. 1943) sekä puolisonsa, käsikirjoittaja Paz Alicia Garciadiego (s. 1949) nähdään tänä vuonna vieraina Sodankylän elokuvajuhlilla.
Ripsteinin varhaiset elokuvat käsittelevät ihmisen moraalista käyttäytymistä sekä tekopyhyyttä ja kuvaavat toistuvasti myös kirkon ulkokultaisuutta. Elokuvat lähestyvät kaksinaismoralistiseen valoon asettuvia kysymyksiä. Useimmiten moraalisena tuomitsijana ja ristiriitojen pyhättönä toimiikin katolinen kirkko. Ripstein esiintyy näin moraalinvartijoiden vartijana.
El castillo de la pureza (1972)
Tositapahtumiin perustuvassa elokuvassa perheen isä varjelee läheisiään ulkomaailman pahuudelta pakottaen vaimonsa ja lapsensa pysyttelemään kodin seinien sisäpuolella. Saattaa jo arvata, mitä siitä seuraa. Perheen piiri tyrannimaisen isän nuhteessa muuttuu turvatusta kodista kauhun ja kaaoksen kehdoksi, varsinkin siinä vaiheessa kun liki aikuisikään varttuneiden lasten sukupuolivietit alkavat herätä. Elokuva on kuin varhainen esikuva kreikkalaisen Yorgos Lanthimoon elokuvasta Dogtooth (2009), jossa vallitsee vastaavanlainen lähtöasetelma. Ripsteinin lisäksi elokuvan käsikirjoittamiseen on osallistunut meksikolaiskirjailija José Emilio Pacheco.
La viuda negra (1977)
Elokuva perustuu Rafael Solanan näytelmään nimeltä Debiera haber obispas. Elokuva kuvattiin jo 1977, mutta sen ensiesitystä jouduttiin sensuurin vuoksi odottamaan aina vuoteen 1983 saakka. Julkaisun myötä pääosanäyttelijä Isela Vega voitti roolistaan parhaan naispääosan palkinnon (Premio Ariel). Vega näyttelee elokuvassa Mateaa, orpotyttöä, joka kasvaa kirkon piirissä. Matea kiinnittää niin nuorten poikien kuin vanhempienkin miesten huomiota, ja kun hänet lähtetetään toisaalle papin apulaiseksi, paikallinen lääkäri yrittää väkipakolla vietellä tytön. Matea torjuu miehen, mutta kostoksi lääkärismies alkaa levittää pikkukaupungissa huhua Matean ja papin lihallisesta suhteesta. Lopulta koko kylä kääntyy naista vastaan.
El lugar sin límites (1978)
Chileläisen José Donoson romaaniin perustuvassa elokuvassa tapahtumat sijoittuvat bordelliin ja elokuvan päähenkilönä on iloisaluonteinen Manuela (Roberto Cobo), transvestiitti prostituoitu, sekä bordellin muut työntekijät. Ripsteinin tyylille uskollisesti elokuva kuvaa kyläläisten kahtalaista suhtautumista Manuelaan. Hän saa samanaikaisesti osakseen niin ihailua kuin halveksuntaa, iloa ja paheksuntaa – usein jopa samoilta ihmisiltä. Ongelmia syntyykin siinä vaiheessa kun miesten tukahdutetut halut nousevat pintaan.
***
Ripstein on jatkanut elokuvien tekemistä 2000-luvulle saakka. Hänen viimeksi ohjaamansa ja Garciadiegon käsikirjoittama El diablo entre las piernas (”Piru reisien välissä”) ilmestyi vuonna 2019 ja jatkaa saman ehtymättömän teeman käsittelyä, tällä kertaa ikääntyneen pariskunnan seksielämän näkökulmasta.
Sodankylän elokuvajuhlilla 2023 nähdään edellä mainittujen lisäksi pariskunnan ensimmäinen yhteistyönä syntynyt elokuva: Juan Rulfo -sovitus El imperio de la fortuna (1986).
***
EDIT: Aiemmasta tiedosta poiketen Ripstein ja Carciadiego ovat joutuneet perumaan vierailunsa Midnight Sun Film Festivalilla, mutta elokuvat esitetään elokuvajuhlilla joka tapauksessa.
Kohtaamisia 