Patrick Ness: Hirviön kutsu

9789513187644_frontcover_final

Patrick Ness: Hirviön kutsu
Alkuperäisidea Siobhan Dowd
Suom. Kaisa Kattelus
Kuvitus Jim Kay
Nuortenromaani, 215 s.
Tammi, 2016

Tänä syksynä valkokankaillakin nähty Hirviön kutsu perustuu Siobhan Dowdin ideoimaan ja Patrick Nessin toteuttamaan nuortenkirjaan.

Dowd oli palkittu brittiläinen lastenkirjailija, jonka teos jäi kesken kirjailijan ennenaikaisen kuoleman vuoksi. Dowd kuoli syöpään vuonna 2007. Amerikkalaissyntyinen Ness tarttui keskenjääneeseen romaaniaihioon ja toteutti tarinan omalla omaperäisellä tyylillään.

Ilmestyessään vuonna 2011 alkuperäisteos palkittiin Iso-Britannian vanhimmalla lastenkirjallisuuspalkinnolla, jonka ovat aiemmin voittaneet muun muassa C. S. Lewis ja Terry Pratchett.

Hirviön kutsu on eräänlainen kauhutarina, nykyajan Britteihin sijoittuva kertomus, johon sekoittuu yksi kaamea hirviö. Hirviö ilmestyy keskiyön jälkeisillä minuutteilla tapaamaan 13-vuotiasta Conoria. Pihan marjakuusesta henkiin herännyt hirviö tuntuu valvovan Conoria jossain unen ja valveen rajamailla.

Hirviö ei vaikuta uhkaavalta, vaan päinvastoin Conor onnistuu uhkaamaan hirviön auktoriteettiä. Tavalliseksi koulupojaksi kuvatusta Conorista paljastuu vähitellen rajoja koetteleva ja kapinoiva nuori. Vaikka Conor tekisi mitä pahaa, hän saa silti kaiken anteeksi, sillä kaikkihan nyt säälivät kolmetoistavuotiasta poikaa, jonka yksinhuoltajaäiti on jo pitkään sairastanut vakavaa syöpää.

Luentatavasta riippuen hirviön voi joko tulkita fantastiseksi olennoksi tai Conorin mielikuvituksen tuotteeksi. Tärkeintä on kai se, että hirviö saapuu paikalle vain kutsuttaessa eli silloin, kun sen apua tarvitaan kipeimmin.

Teos käsittelee karulla ja riipaisevalla tavalla elämän epäoikeudenmukaisuutta. Conor ei voi ikuisesti vältellä raskasta totuutta, joten hirviö antaa hänelle aikaa valmistautua todellisuuden kohtaamiseen kolmen tarinan verran.

Siinä mielessä teoksen rakenne on lastenkirjoille tyypillinen, että se toistaa jo Tuhannen ja yhden yön tarinoista tuttua kaavaa, tosin sillä erotuksella, että tällä kertaa tarinaa on mahdotonta pitkittää.

Muun muassa Conorin perusteettomalta vaikuttavan väkivaltaisen käyttäytymisen vuoksi teos tuntuu paikoitellen jopa ahdistavalta. Mitä vaivaantuneemmaksi lukija tuntee itsensä, sitä varmemmin hän kykenee asettumaan Conorin asemaan, kun tämän on sanottava hyvästit äidilleen.

Teoksessa ei ole kyse vain kuoleman hyväksymisestä ja läheisestä ihmisestä luopumisesta vaan siitä, että hyväksyy myös omat tunteensa ja ajatuksensa vaikeiden asioiden äärellä. Kyse on totuuden ja oman itsensä kohtaamisesta, mitä Ness onnistuu kuvaamaan romaanissa äärimmäisen koskettavasti.

Hirviön kutsua voidaan pitää hyvin perinteisenä lastenkirjallisuutena. Matalaksi fantasiaksi luokiteltavat elementit, upotetut tarinat ja opettavaisuus ovat niin perinteisiä aineksia lastenkirjallisuudelle, että Hirviön kutsua tekisi mieli kutsua saduksi. Teoksessa on tunnustettavissa klassikkoainesta.

Vaikka teos käsittelee ikuisuuskysymyksiä, teksti on kuitenkin pyritty ajoittamaan tarkasti nyky-Britanniaan. EastEnders-sarjan katseleminen tv:stä toimii merkkinä Conorin perheen ”tavallisuudesta”.

Arkisen elämän vastapainona toimii muun muassa Jim Kayn satumainen kuvitus. Mustavalkokuvituksessa on leikitelty varjoista esiin raaputetuilla pinnoilla. Musteläiskiltä vaikuttavista kuvista voi tarkalla katseella kaivaa esiin taidokkaita yksityiskohtia, jotka avautuvat pimeästä taso kerrallaan, aivan kuten ihmissilmä toimii totuttautuessaan hämärään.

Tähtivaeltaja-blogi: Kirjat – Patrick Ness & Siobhan Dowd: Hirviön kutsu

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s