Julio Cortázar: Tuli on kaikki tulet

1133

Julio Cortázar: Tuli on kaikki tulet
Suom. Anu Partanen
Novelleja, 190 s.
Teos, 2015

Yllätyn aina uudelleen siitä, millaisia aarteita kirjallisuushistoriasta vielä löytyykään suomentamattomina. Tällä kertaa koin tuon havahduksen tarttuessani Julio Cortázarilta viime vuonna julkaistuun novellikokoelmaan. Miksei näitä ole suomennettu jo aiemmin, kysyn minä!

Cortázar on maailmanlaajuisesti yksi tunnetuimmista argentiinalaisista kirjailijoista kautta aikain. Silti vastajulkaistu Tuli on kaikki tulet (Todos los fuegos el fuego) sisältää novelleja, jotka on kirjoitettu ja julkaistu alun perin jo 1960-luvulla.

Onneksi on olemassa Teos-kustantamon Baabel-sarja, joka on kunnostautunut muunkin odotetun käännöskirjallisuuden suhteen. Eteläamerikkalaisesta kirjallisuudesta käännössarjaan kuuluu muun muassa Manuel Puigin ja Clarice Lispectorin arvokkaita teoksia.

Tuli on kaikki tulet on hieno kokoelma Cortázarille tyyppillisiä vinksahtavuudellaan koskettavia ja vavahduttavia novelleja. Suomentaja Anu Partasen jälkisanojen mukaan Cortázarin tyyliä on kuvailtu sekä surrealistiseksi että maagis-realistiseksi. Cortázar itse on käyttänyt myös sanaa ”fantastinen” kuvaamaan tarinoitaan. Itse en kykene kuvailemaan lukukokemustani suoraan yhdelläkään näistä sanoista.

Novellit eivät ole samalla tavalla unenomaisia tai harhaisia, kuin surrealistiset kertomukset yleensä. Eivätkä maagis-realistisia, kuten lajin latinalaisamerikkalaiset tuotokset perinteisesti. Luokittelu fantastisiksi taas loisi liikaa kytköksiä nykypäivän spekulatiiviseen fiktioon.

Spekulatiivisia Cortázarin novellit kuitenkin ovat. Ne kuvaavat maailmaa epäolennaisuuksin ja epäsopivaisuuksin. Cortázarin maailma on kuin katastrofielokuva, jossa kaikki menee pieleen ja henkilöt ajautuvat umpikujiin.

Kokoelman aloittavassa novellissa ”Etelän moottoritie” kuvataan päiväkausiksi tai jopa viikkokausiksi venyvää autoruuhkaa, jossa satunnaiset kohtaamiset muuttuvat yhteisölliseksi elämäksi ja ihmissuhteiksi. Lukija kadottaa ajan tajun kertomuksesta ja tapahtumat laajenevat vähitellen epätodellisiksi.

Ajan ja paikan merkityksillä leikittely toistuu novelleissa. Teoksen nimikkonovellissa ”Tuli on kaikki tulet” risteillään sulavasti nykyhetken Pariisin ja antiikin Rooman välillä. Vastaavaa tapahtumapaikkojen ja -aikojen hetkittäistä vaihtelua esiintyy myös sitä seuraavassa, kokoelman päätösnovellissa ”Toinen taivas”, jossa sama henkilöhahmo elää kahdessa ajassa: toisen maailmansodan aikaisessa Argentiinassa ja 1800-luvun Pariisissa.

Novellit saavat kieltämättä maagisia ja fantastisia piirteitä paikassa ja ajassa liikkumisen myötä. Vaihtelut ovat yht’äkkisiä hypähdyksiä ajasta ja paikasta toiseen. Niitä ei selitellä lukijalle; vaihdokset vain tapahtuvat kuin luonnostaan.

Cortázarin novellit vaativat lukijaltaan tarkkaa huomiokykyä ja kerronnan sisäistämistä. Esimerkiksi novellissa ”Cora-neiti” puhuja saattaa vaihtua kesken lauseen, ja novellissa ”Sairaiden hyvinvointi” perheenjäsenet yrittävät huijata  suvun matriarkkaa ja peitellä totuutta niin kieroutuneesti, että lukijallakin on vaikeuksia pysyä selvillä tapahtumien todellisesta laidasta.

Cortázarilla on lisäksi ovela tapa päättää kertomuksensa päälaelleen ja usuttaa lukija tulkinnalliseen tienhaaraan tai umpikujaan. Kertomus voi johtaa niin epätodelliseen ja absurdiin tilanteeseen tai ilmapiiriin, ettei lopetus tunnu enää edes vaativan lopullista tulkintaa. Cortázarin maailman on tarkoitus jäädä avoimeksi. Se on täynnä mahdollisuuksia ja arkipäiviin sekoittuvaa fantasiaa.

Siinä missä novellit haastavat lukijansa keskittymiskykyä, ne tekevät myös suuren palveluksen. Cortázarin novellit taatusti tehostavat lukijansa syvälukutaitoa ja pitkäjänteistä keskittymistä. Tekstit vaikuttavat lukijaan lukuhetkessä ja kytkevät lukijan osaksi novellien ajallisuuden problematiikkaa. Ne myös jättävät lukijan paikoitellen ihmettelemään ja epäilemään omaa lukutaitoaan, mutta eivät silti estä nauttimasta kertomusten absurdeista kohtaloista ja kerronnallisista oivalluksista.

Kiiltomato: Ajan ulkopuolella, ajassa kiinni
Helsingin Sanomat: Argentiinalaiskirjailija liikkuu todellisuuden murroskohdissa

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s