Anu Kaaja: Muodonmuuttoilmoitus

1053

Anu Kaaja: Muodonmuuttoilmoitus
Novelleja, 166 s.
Teos, 2015

Anu Kaajan kirjoitustyyli on virkistävän omaperäistä ja lyhyet tarinat nappaavat mukaansa hellittämättä otettaan. Kokoelma on laadittu 27 lyhyestä kertomuksesta. Novelleja yhdistäviä aiheita ovat muun muassa muodonmuutokset, seksi ja väkivalta. Herttaisen vaaleanpunaiset kannet saattavat johtaa harhaan, kokoelman tekstit ovat paikoin hyvinkin rankkoja.

Kokoelmaa yhtenäistävä tekijä on myös kertomusten absurdius ja kielellinen omaperäisyys. Novelleja voisi varovasti luonnehtia kafkamaisiksi, mutta Kaajan novellit ovat persoonallisuudessaan niin omaperäisiä, ettei luonnehdinta tekisi novelleille oikeutta.

Kafkamaisuus ilmenee lähinnä henkilöhahmojen suhtaumisessa absurdeihin tilanteisiin. Monissa kertomuksissa henkilöhahmoja koetellaan tavalla tai toisella ja hahmojen suhtautuminen mielettömiin koettelemuksiin on usein sopeutuvaa ja sulautuvaista.

Esimerkiksi ”Leipomo”-nimisessä novellissa naishenkilö hyväksyy kokemansa seksuaalisen väkivallan ja sopeutuu elämään sen kanssa. Seksuaalisista päällekäymisistä tulee osa naisen arkipäivää. Kertomuksen absurdiutta lisää se, että naisen päällekarkaajat ovat ranskalaisia patonkeja.

Kaajan novellit ovat hullun hulvattomia ja samalla suorastaan groteskeja kertomuksia. Novellien huumoria ei voi kuvata vain mustaksi huumoriksi, se pikemminkin tasapainoilee jossakin hämärän rajamailla.

Yhtä lailla novellien genremäärittely on hankalaa. Kokoelma ei kokonaisuutena asetu minkään tietyn lajin kriteereihin. Yksittäisistä novelleista voidaan tietysti erottaa joitain esimerkiksi spekulatiiviselle fiktiolle ominaisia fantastisia tai maagisia piirteitä. Novelleissa käsitellään muun muassa muodonmuutoksia ja aikamatkustusta, jotka sopivat edellä mainitun genren tyypilliseen aihepiiriin.

Myös novellien henkilöhahmot pakenevat määrittelyjä. Usean henkilöhahmon sukupuoli jätetään mainitsematta tai se jää muuten hämäräksi. Sukupuolella ei nähtävästi ole monestikaan väliä tapahtumien toteutumisen suhteen, tai sitten juuri sukupuolettomuudella on merkityksensä tilanteiden kannalta.

Muodonmuutosmotiivi toistuu muunneltuna useassa kertomuksessa. Muodonmuutoksissa ihmisen ja eläimen välinen raja hämärtyy. Mukana on myös satuolentoja, kuten tonttuja. Henkilögalleria on värikäs ja yllättävä.

Kaajan novelleista käyttäisin oikein mielelläni nimitystä sanataide. Kokoelman kattava kielellinen omaperäisyys ja leikittely ovat ehdottomasti kirjoittajan parasta antia. Erikoiset sanayhdistelmät ja nokkela assosiointi sanojen äänteellisyyden ja kieliasun välillä tuottavat omintakeista tekstiä, jonka lukeminen on silkkaa nautintoa. Kekseliäisyyttä ei voi kuin ihailla. Esimerkillisesti tämä ilmenee lyhyessä verhotangoista kertovassa ”Verho”-novellissa:

Naisen takintaskussa päät kilisivät itkun tahtiin kun hän sanoi:
Nyt riitti.
Riitti, riitti, rituaali, alttarikangas (kuin verho), sanoo ensimmäinen jäniksenpää. Ja toinen: vaan riitittä lähti hän käpälämäkeen. Ja hermostuksissaan se nakertaa naisen vuorikankaiseen taskuun reiän, kunnes ensimmäinen käskee: nyt riitti, älä nakerra, sillä irtopäidenkin harteilla lepää vastuu: pudota ei saa. Vielä odottaa metallinen selkärankavartalo, verhohunnut, kun meistä tehdään yksi. Ja jäniksenpäät, kun verhotanko tunkeutuu takaraivoon, ja ruuvit päähän, huutavat: mindfuck, fuck, fuck, ja fuck.

Lukuisat seksin ja väkivallan kuvaukset eivät päästä lukijaa helpolla. Teoksen absurdius ja satumaisuus ovat onneksi sen verran etäännyttäviä elementtejä, ettei kokoelman lukeminen sentään aiheuta pahoja inhoreaktioita. Lukukokemus pikemminkin herättää ajatuksia ja mahdollisesti laajentaa lukijan käsityksiä erilaisista kokemusmaailmoista. Novellit tuovat väkivallan ja seksin kuvaukseen paljon kaivattua uudenlaista ja ennakkoluulotonta otetta.

Muodonmuuttoilmoitus on kokoelma, josta ei tee mieli tehdä liikaa paljastuksia. Jokaisen on itse koettava kertomusten hämärä hauskuuttavuus ja kielen kietouttavat koukerot.

Helsingin Sanomat: Anu Kaaja kirjoittaa hykerryttävän omaperäisiä tarinoita
Turun Sanomat: Outojen olioiden performansseja

Mainokset