Maria Jotuni: Nähdä ja sanoa – mestarinovelleja

image.php

Maria Jotuni: Nähdä ja sanoa – mestarinovelleja
Toim. Marketta Kiviranta
Novelleja, 195 s.
Wikistudia, 2014

Marketta Kivirannan toimittama uusi kokoelma Maria Jotunin novelleista sisältää tekstejä useista Jotunin novellikokoelmista, kuten Suhteita (1905), Rakkautta (1907), Kun on tunteet (1913) ja Tyttö ruusutarhassa (1927). Mukana on lisäksi Helsingin Sanomien pakinapalstalla julkaistuja tekstejä sekä yksi postuumisti julkaistu kertomus ”Jouluyö korvessa” (1946).

Uudelleen koottu kokoelma on tarkoitettu pääasiassa koululaisten lukemistoksi ja opetusta varten. Novellien valintaperustelut vaikuttavat jotenkin yhtenäistäviltä. Monet kokoelmaan valituista novelleista edustavat Jotunin muutenkin hyvin yhtenäisestä tuotannosta sitä aihemaailmaltaan kaikkein tiiviimpää osuutta.

Novellien valinnassa on selvästi painotettu 1900-luvun alun naisen aseman kuvausta, mikä Jotunin tuotannossa yleisestikin on pääosassa. Nykyajan koululaisille novellit vaikuttavat todennäköisesti hyvinkin hämmentäviltä. Jotuni käyttää useasti tehokeinona kuvata naiset miehisinä persoonina ja miehisessä asemassa eli päinvastoin kuin todellisuudessa.

Nykyajan lukijassa novellit herättävät taatusti piinaavan ja herkistävän lukukokemuksen. Lukijan on helppo asettua henkilöhahmojen heikkoon ja kurjaan asemaan. Jotunin kirjoitustapa ikään kuin kerää lukijan empatiaa osakseen.

Ymmärrän hyvin, miksi Jotunia kannattaa yhä luetuttaa koululaisille. Ei vain siksi, että nykyajan nuoret oppisivat tuntemaan historiaansa vaan myös, jotta heidän empatiakykynsä lisääntyisi ja näkemyksensä avartuisivat.

Jotunikaan ei varmasti sovi kaikille, mutta niille, jotka siitä innostuvat on tämän teoksen jälkeen helppo suositella jatkolukemiseksi Jotunin alkuperäisiä novellikokoelmia, jotka nekin ovat helpostilähestyttäviä. Jotunin näytöksenomaiset, lyhyet novellit eivät ole kovin vaativaa luettavaa ja niiden pariin on helppo houkutella nuoria, jotka eivät normaalisti ole kovin hanakoita lukemaan perinteistä kaunokirjallisuutta.

Koululaisille ja kirjallisuudenopetukseen tämä uusi kokoelma soveltuu varmasti mainiosti. Sen sijaan muille Jotunista kiinnostuneille lukijoille suosittelisin paremmin Jotunin alkuperäiskokoelmiin tutustumista. Esimerkiksi Rakkautta ja Suhteita ovat molemmat kokonaisuutena jollain lailla mielekkäämpiä ja vaihtelevampia. Ne eivät yritä liikaa, toisin kuin kirjailijan parhaimmista paloista koottu uudelleenjulkaisu, jonka ainoana tehtävänä voidaan nähdä uusien lukijoiden huokutteleminen Jotunin aiempien teosten pariin.

Joka tapauksessa Jotunin lukeminen on mielestäni merkittävä kulttuuriteko ja suosittelen sitä jokaiselle. Harva ymmärtää, kuinka laadukasta kotimainen kirjallisuus on saattanut olla jo aivan 1900-luvun alkumetreillä. Vain lukemalla voi ymmärtää.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s