Fernando Pessoa: Anarkistipankkiiri

978-952-260-303-6

Fernando Pessoa: Anarkistipankkiiri
Novelli, 71 s.
Suom. Sanna Pernu
Basam Books, 2014

Fernando Pessoa oli portugalilainen kirjallisuuden monialainen ammattilainen. Hän on yhä yksi Portugalin arvostetuimmista, jollei jopa arvostetuin runoilija. Pessoan satiirinen novelli Anarkistipankkiiri on yksi harvoja häneltä suomennettuja tekstejä.

Novellissa kahvittelevat ja keskustelevat kaksi henkilöä. Toinen henkilöistä on pankkiiri. Hämmennystä aiheutuu siitä, että hän väittää olevansa myös anarkisti. Henkilö alkaa selittää toiselle osapuolelle opettavaiseen sävyyn, miksi juuri hän on ollut ja on yhä anarkisti huolimatta siitä, että hänestä on samalla tullut varakas pankkiiri, oikea rahaherra.

Pessoa lainaa novellissaan Platonilta kuuluisaa dialogia. Tekstistä puuttuu paljon perinteiselle novellille ominaisia piirteitä. Dialogimuotonsa vuoksi tekstiä voisi nimittää myös esseeksi, epäsuoraksi pamfletiksi tai jopa manifestiksi. Teoksen informatiivinen puoli on hyvin korostetussa asemassa. Kaunokirjalliset ainekset toimivat vain apuvälineinä, joiden avulla Pessoa nostaa esille ajatuksia maailmasta ja yhteiskunnasta.

Näennäisesti Anarkistipankkiiri vaikuttaa satiirilta ja poliittiselta kannanotolta. Mielestäni teoksesta on kaivettavissa pinnan alta esille muita Pessoalle tärkeämpiä ja tutumpia aiheita, kuten taidetta, luovuutta ja taiteilijuutta käsitteleviä ajatuksia. Näitä teemoja Pessoa on käsitellyt pitkin laajaa tuotantoaan.

Pessoa tunnetaan lukuisista pseudonyymeistään, joilla hän kirjoitti ja julkaisi erilaisia tekstejä. Pessoan luomat valehenkilöllisyydet olivat pikemminkin heteronyymejä, sillä niillä kaikilla oli oma persoonansa, historiansa, kirjoitustyylinsä ja aiheensa, mistä kirjoittaa.

Vuonna 1922 ilmestyneessä Anarkistipankkiirissa Pessoa puhuu mielestäni pankkiirin suun kautta omasta kirjailijuudestaan sekä siitä kirjallisuuden monimuotoisuudesta, jota yhden ainokaisen kirjoittajankin on mahdollista luoda ja kehittää.

Pessoa itse on jo olemassa oleva todiste tästä mahdollisuudesta.

Lukuisilla heteronyymeillään Pessoa on luonut oman kirjallisen valtakuntansa, jossa hän on kumonnut kirjallisuuden lait ja normit. Pessoa on tuotannollaan osoittanut, kuinka yhdellä vaivaisella kirjailijalla on mahdollisuus irroitella teksteissään ja selättää yksipuoliset ja rutiininomaiset kirjoitustavat.

Pessoa on taistellut tuotannollaan kaunokirjallisen kentän odotuksia vastaan ja ehkäpä juuri siksi hän on ansainnut klassikkokirjailijan asemansa.

Mielestäni teoksen uusi painos olisi kaivannut ajankohtaisemman ja novellin sisältöä pohdiskelevan esipuheen. Antti Lindqvistin kirjoittama ensimmäisen suomennoksen aikainen esipuhe vuodelta 1992 ei enää palvele tarkoitustaan. Lindqvist avaa pääasiassa (suurelle lukijakunnalle todennäköisesti tuntemattoman) Pessoan elämää, ei niinkään tämän teoksia. Samat biografiset faktat voi yhtä hyvin lukea suoraan englanninkielisestä Wikipedia-artikkelista.

Helsingin Sanomat: Miksi pankkiiri oli anarkisti?

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s